Yli kolme vuotta sitten käytiin vilkas julkinen keskustelu siitä suunnasta, johon Etelä-Savon tulisi suuntautua. Silloin Etelä-Savon maakuntahallitus yksimielisesti linjasi, että Etelä-Savon suunta on oma maakunta. Etelä-Savo. Tämä linjaus on edelleen voimassa.

Tämä näyttää nyt unohtuneen, kun julkisuudessa ensin on sommiteltu kartalle Saimaan maakuntaa ja sen jälkeen Kaakkois-Suomen maakuntaa ja viimeksi esitetty Savojen yhdistämistä.

Julkinen keskustelu hallinnon rakenteista on aina paikallaan. On kuitenkin syytä muistaa, että maakunnan liiton näkemyksen omasta tulevaisuudestaan muodostaa maakuntahallitus. Maakuntahallituksen pöydän ääressä istuvat maakunnan kuntien valitsemat edustajat.

Maakuntahallitus edustaa alueellista demokratiaa ja on luontevaa, että nimenomaan maakuntahallituksessa käydään keskustelua, mihin suuntaan maakunnan tulevaisuutta viedään: pysytäänkö itsenäisinä vai halutaanko liittoutua jonkin toisen maakunnan kanssa.

Maakuntien yhdistymisestä keskusteltiin viimeksi maakuntahallituksen kokouksessa 23.9.2019. Keskustelu käytiin julkisuudessa esille tuotujen näkemysten perusteella. Uusia päätöksiä maakuntahallituksessa ei tehty vaan todettiin, ettei asiassa ole tullut sellaista uutta, jonka perustella aiempaa linjausta olisi syytä muuttaa.

Vanhan viisauden mukaan silloin kun kartta ja maasto poikkeavat toisistaan on elettävä maaston mukaan. Etäältä pelkästään karttaa katsoen nykyistä suuremmat kokonaisuudet saattavat näyttää tehokkailta ja vaikuttavilta. Olemme pienenä maakuntana kyenneet toimimaan taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaasti maakunnan ja sen kuntien edunvalvojina.

Suomessa vuosien mittaan tehty lukuisia luonnoksia siitä millainen maakuntajako Suomeen haluttaisiin. Vaihtoehtoja on esitetty viidestä kahdeksaantoista maakuntaan.

Karttaharjoitusten sijaan olemme Etelä-Savossa keskittyneet maakunnan kehittämiseen. Väestön vähentyessä elinvoimasta huolehtiminen on entistä vaativampaa.

Olemme pyrkineet yhteistyöllä kehittämään Etelä-Savoa. Olemme tehneet maakuntastrategian, jonka kärkinä ovat maakunnan vahvuudet metsä, vesi ja ruoka. Olemme laatineet maakuntakaavan, maakuntaohjelman, olemme koonneet yhteen maakunnan koulutuksenjärjestäjät kehittämään yhteistä osaamisstrategiaa.

Hallinnon rakenteet eivät ole pyhiä mutta rakenteet eivät kuitenkaan ratkaise Etelä-Savon eikä naapurimaakuntien vakavia ongelmia kuten investointien puutetta, negatiivista muuttoliikettä, laskevaa syntyvyyttä tai harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen tuomia haasteita.

Uskomme maakuntien väliseen yhteistyöhön. Olemme tehneet tiiviistä yhteistyötä naapurimaakuntien kanssa matkailussa, liikennehankkeissa ja Venäjä-asioissa ja monissa muissa yhteisissä asioissa.

Maantieteellisen koon kasvattaminen romuttaa läheisyysperiaatteen. Harva asutus ja pitkät välimatkat säilyvät, vaikka hallinnolliset rajat häivytetään. Suurläänien perustaminen pari vuosikymmentä sitten romutti läheisyysperiaatteen. Tämä on johtanut kansalaisten etääntymiseen julkisesta hallinnosta ja samalla keskushallinnon suoran ohjauksen lisääntymiseen maakunnissa.

Jos alueen koko ja asukasmäärä ratkaisee alueen vaikuttavuuden ja painoarvon, ei Suomessa tarvittaisi kuin yksi maakunta, Uusimaa. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että myös pienemmät ja vähäväkisemmät maakunnat tarvitsevat oman puolustajansa.

Pentti Mäkinen
maakuntajohtaja