Pohjoiskarjalaiset kulttuuri-, sivistys-  ja vapaa-aikatoimijat tapasivat Joensuussa tiistaina 3.9.

Syyskuu oli Saimaa-ilmiön teemojen työstön ja yhteisen ideoinnin aikaa. Tähän mennessä järjestetyissä tapaamisissa, taustakeskusteluissa ja valmistelussa on tunnistettu tiettyjä Savonlinnaa ja koko Itä-Suomea koskettavia haasteita, joita kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmalla lähdetään yhdessä voittamaan. Näitä tunnistettuja haasteita ovat mm. Itä-Suomen maine autioituvana ja ikääntyvänä alueena, matkailun kausiluonteisuus, itäsuomalainen vaatimattomuus, Itä-Suomen alueellisen yhteistyön lisääminen, Saimaan vesien säilyminen puhtaana ja Venäjän läheisyyden hyödyntäminen. Eri puolilla Itä-Suomea järjestetyissä tilaisuuksissa käytiin vilkasta keskustelua ja innokasta ideointia teema-aihioiden ja haasteiden pohjalta. Keskusteluista välittyi vieraanvarainen, avoin, sinnikäs ja ainutlaatuinen tarina, jonka keskiössä on vesistöön pohjautuva kulttuuri. Lopullisia teemoja työstetään parhaillaan ja ne julkaistaan lokakuussa.

Kuopion musiikkikeskuksen valohallissa oli lauantaina 14.9. esillä loppuunmyydyn Riku Nieminen & Juice Originals -konsertin yhteydessä valokuvanäyttely, joka koostui valokuvaaja Tapio Vanhatalon harvoin nähdyistä mustavalko-otoksista Tuuliajolla-kiertueilta vuosilta 1981 ja 1982. Ensimmäisestä kiertueesta syntyi myös Aki ja Mika Kaurismäen rock-elokuva Saimaa-ilmiö (1981).

Ilmiömäiset etelä- ja pohjoiskarjalaiset

Syyskuussa ilmiömäisten itäsuomalaisten joukko kasvoi kahdeksalla, kun tunnustuksia jaettiin erityisen merkittävästä toiminnasta Itä-Suomen alueen taiteen, kulttuurin, elinvoiman ja yhteishengen edistäjille Lappeenrannassa ja Joensuussa.

Jouni Hynynen

Tämän ilmiön takana on painavat perusteet. Ensinnäkin metallimusiikki on ilmiömäistä. Toiseksi Suomessa on eniten hevaybändejä asukaslukuun nähden. Kolmanneksi Suomessa metalli on erityisesti karjalainen ilmiö, minkä todentavat Capital of Metal Lemi sekä samassa kisassa toisen sijan saanut Joensuu. Neljänneksi Kotiteollisuus on ilmiö Lappeenrannasta, ja vihdoin viidenneksi tulee bändin keulakuva, laulaja, kitaristi ja sanoittaja Jouni Hynynen, joka on ilmiömäinen sekä yksilönä että koko karjalaisen heavygenren edustajana. Rumba-lehti on luonnehtinut Hynystä suomalaisen rockin suorapuheisimmaksi rääväsuuksi, joka vannoo herkkyyden nimeen. Hynynen jatkaa Saimaalla seuranneiden Suomi-rokkareiden jalanjäljissä eli on sikälikin mitä suurimmassa määrin ilmiömäinen. Hän on kulttuurin monitoimimies ja omien sanojensa mukaan umpilappeenrantalainen, ilmiömäistä sekin.

Jouni Hynynen on lappeenrantalainen muusikko. Hän on lappeenrantalaislähtöisen Kotiteollisuus-yhtyeen laulaja, kitaristi ja sanoittaja. 

Taidekoulu Estradi

Taidekoulu Estradi on ainutlaatuinen rytmimusiikkia, sirkustaidetta ja teatteritaidetta yhdistävä taiteen perusopetusta antava oppilaitos Lappeenrannassa. Estradi on tarjonnut jo lähes 15 vuoden ajan lapsille ja nuorille taidekasvatusta ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään sekä löytää omaa tapaansa ilmaista itseään esittävän taiteen keinoin. Koulussa opiskelee vuosittain noin 600 lasta ja nuorta. Taidekoulu Estradi on myös merkittävä tapahtumatuottaja Etelä-Karjalassa. Taidekoulussa oppilaat oppivat taitoja esittää ja tuottaa kulttuuria yksin ja ryhmän osana.  Esityksillään ja esiintymisillään he puolestaan ilahduttavat meitä kuulijoita ja katselijoita sekä synnyttävät ajatuksia, iloa ja elämyksiä. Taidekoulu Estradi antaa pohjaa kasvaa kulttuurialan ammattilaiseksi, mutta erityisesti kulttuuria monipuolisesti käyttäviksi ja myös kulttuuria omaehtoisesti tuottaviksi yksilöiksi.

Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali

Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali on ollut osa Imatran, Etelä-Karjalan ja Suomen teatterikesää jo 16 vuoden ajan. Festivaali tuo Imatralle tanssia, teatteria ja sirkusta ympäri maailman. Taiteellinen johtaja Kamran Shahmardanin ja teatteria järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja Katri Lättiin unelma on kantanut ja vankistunut näinä vuosina. Festivaali on  monien maiden teatteripiireissä tunnettu tapahtuma, ja Imatralla on vieraillut tähän mennessä yli sata eri teatteria ja 200 erilaista näytelmää ainakin 45 eri maasta ympäri maailmaa. Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaaleilla on nähty viimeisen viidentoista vuoden aikana monenlaisia teatterisuuntauksia, kuten kokeilevaa nykytanssiteatteria, sykähdyttävää musiikkikatuteatteria, perinteistä kerronnallista draamaa, modernia nykyoopperaa, taidokasta balettia sekä mitä eriskummallisempaa nukketeatteri-, sirkus- ja akrobatianäytelmää. Festivaali esittelee kansainvälistä teatteria sen kaikissa  ilmenemismuodoissa. Se kokoaa yhteen teatterialan ammattilaisia ympäri maailmaa  ja houkuttelee kaiken ikäisiä katsojia tutustumaan teatterin ilmiömäiseen maailmaan. Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali on ilmiö, joka elää rajapinnoilla – niin konkreettisilla rajoilla kuin kulttuurien ja esittävän taiteen rajoilla.

Kulttuuritila Nuijamies

Kulttuuritila Nuijamies on ilmiö, joka syntyi innostuksesta ja säikähdyksestä. Mitä tapahtuisi Lappeenrannan ainutlaatuiselle ja eriomaisesti 1950-luvun asunsa säilyttäneelle Elokuvateatteri Nuijamiehelle, jossa suurin osa nykylappeenrantalaisista sekä naapurikuntalaisista on saanut ensimmäiset elokuvaelämyksensä. Toisaalta kaupungissa oli jo pitkään puhuttu esittävän taiteen tarvitsevan tilaa. Lisäksi kulttuurin ja luovien alojen toimijat tarvitsivat laajemminkin toiminnalleen jonkinlaisen yhdistävän elementin, paikan joka toimisi yhteistyöalustana. Kun nämä kaksi asiaa kohtasivat syntyi ilmiömäisen nopeasti Kulttuuritila Nuijamies -yhdistys. Sen toiminta sai taakseen kaupunkilaisten ja tilan omistaneen Etelä-Karjalan Osuuspankin tuen, jolloin ilmiö pääsi kasvamaan ja kukoistamaan. Kuluneen vuoden aikana Nuijamies on ottanut paikkansa sekä tapahtumapaikkana että yhteistyöalustana. Toivottavasti Nuijamies on ilmiö, joka on tullut jäädäkseen, mikä näyttäisi tapahtuvan.

Vytautas Lukočius

Lappeenrannan kaupunginorkesterin kapellimestari Vytautas Lukočius on kaudellaan lähentänyt kaupunginorkesteria Saimaan alueen yleisöön sekä nuorten ja koululaisten keskuuteen. Lukočius on nostanut yhteistyöprojektein Saimaa Sinfoniettan Saimaan alueen yhdeksi musiikin mielenkiintoisimmista ilmiöistä.

Lukočius on suunnitellut pitkäjänteisesti ja työstänyt orkesterilleen muun ohella lähivuosina toteutuvia hankkeita sekä ulkomaan konserttikiertueita eri yhteistyötahojen kanssa. Hänen johdollaan orkesteri on vieraillut Pietarissa, Viipurissa ja kaksi kertaa Liettuassa sekä näkynyt Lappeenrannan valtakunnallisten laulukilpailujen finaalissa laajalti kansainvälisesti. Lappeenrannan 110 -vuotiaan kaupunginorkesterin juhlavuonna julkaistaan uusi levytys Saimaa Seasons, jonka musiikki antaa viitteelliset puitteet Saimaan luonnon kauneuteen sekä jylhyyteen.

Lukočius on myös orkesterisovittajana ja pianistina yksi mielenkiintoisimmista ammattilaisista, ja oman kolmilapsisen perheensä lisäksi harrastuksessaan loistava luonnonmukaisen kotihunajan tuottaja sekä luontoarvojen puolestapuhuja.

Hannu Koistinen

Hannu Koistinen on suomalainen toisen polven kanteleenrakentaja ja yrittäjä, joka aloitti perehtymisen kanteleenrakennukseen jo 7-vuotiaana isänsä, kantelemestari Otto Koistisen johdolla.

Vuonna 1989 Hannu Koistinen perusti yrityksensä Koistinen Kantele. Hän on koko soitinrakentaja-uransa ajan upealla tavalla jatkanut karjalaista kanteleperinnettä isänsä jalanjäljissä, mutta samalla kehittänyt soitinta määrätietoisesti ja tinkimättömästi. Koistinen Kanteleen tinkimättömän kehitystyön ansiosta kantele on soittimena kehittynyt nykyaikaiseksi instrumentiksi ja kokonaiseksi soitinperheeksi, 5-kielisistä muskarikanteleista moderneimpaan sähkökanteleeseen saakka. Soittimia käyttävät tänä päivänä niin vasta-alkajat kuin huippuammattilaiset ja ne soivat uniikisti, ajassa. Koistisen kanteleet ovat käsite, Ilmiömäinen osa koko suomalaista kulttuuria!

Jussi Makkonen

Jussi Makkonen on lieksalaissyntyinen sellisti, joka omalla, karjalaiskarsimallaan ja upealla taiteilijuudellaan on tuonut klassisen musiikin, erityisesti Sibeliuksen tuotannon suurten konserttisalien ulkopuolelle, suuren yleisön saataville. Makkosen upea työ pohjoiskarjalaisen ja suomalaisen kulttuurin lähettiläänä on vienyt hänet lukuisille kiertueille niin maailmalle kuin Suomeenkin. Merkittävää on, että yli puoli miljoonaa koululaista päässyt kokemaan, kuulemaan ja näkemään klassista musiikkia Makkosen koululaiskonserttien kautta. Lukuisat levytykset, kirjaprojektit ja kiertueet pitävät tämän kulttuurilähettiläämme kiireisenä edelleen. Ilmiömäistä on, että monilla palkinnoilla aiemminkin palkittu Jussi on nyt palannut perheineen Pohjois-Karjalan Nurmekseen sekä avannut kulttuurikotinsa ovet myös yleisölle.

Taito Pohjois-Karjala ry

Taito Pohjois-Karjala ry on vahva pohjoiskarjalainen kulttuuritoimija, joka tekee työtä käsityön ja käsityöyrittäjyyden profiilin ja imagon nostamiseksi maakunnassamme. Yhdistyksen tehtävänä on olla linkki menneisyyden ja tulevaisuuden välillä, säilyttää vanhoja työtapoja ja perinteitä sellaisenaan, mutta myös kehittää uutta, vahvaa 2000-luvun käsityöperinnettä sen rinnalla. Taito Pohjois-Karjala ry juhlii 110 vuotista taivaltaan kuluvana vuonna. Yhdistys hallinnoi yhtä Joensuun tärkeintä matkailukohdetta, Taito-korttelia, joka on perinteitä ja kulttuuria sykkivä käsityökortteli aivan kaupungin ytimessä. Lukuisat tapahtumat, taiteen perusopetusta antava Kässä-käsityökoulu, lukuisat näyttelyt ja kurssit tekevät Taito-Pohjois-Karjalasta Ilmiömäisen tekijän maakunnassamme!

Anu-Anette Varho
Hankekoordinaattori, Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hanke

Hanketta on rahoitettu EU:n aluekehitysrahastosta ja rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.
Lisätietoja: Hankekoordinaattori Anu-Anette Varho, puh. 040 548 4658, anu-anette.varho(at)esavo.fi