Yhteistyökumppanit Brysselissä saivat syyskuussa tietoa Elinkeinot murroksessa -pilotista.

Aluepolitiikan toimintaympäristö muuttuu. Maakuntauudistusta koskevasta lakipaketista äänestetään syyskauden kuluessa eduskunnassa, ja uudistuksen valmistelu maakunnissa etenee. Samalla luodaan uudenlaista maakunnan ja kuntien yhteistyöpintaa elinvoimapolitiikkaan. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) pohjustaa ensi kevään eduskuntavaalien jälkeistä uutta hallitusohjelmaa ja tulevan hallituksen aluekehittämispäätöksen linjauksia taustaselvityksissään ja keskustelunavauksissaan. Euroopan komissio on touko-kesäkuussa julkistanut budjetti- ja asetusesityksensä pohjaksi jäsenvaltioiden neuvotteluille vuosien 2021-27 politiikkalinjauksista ja kehittämisresursseista. Neuvottelutuloksella on suora vaikutus myös maakuntien kehittämiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama taustaselvitys Aluepolitiikasta elinvoimapolitiikkaan toteaa, että enemmistö (58%) suomalaisista toivoo asutusta olevan tulevaisuudessa eri puolilla Suomea, sekä kaupunkiseuduilla että pienemmillä paikkakunnilla. Samansuuruinen enemmistö ajattelee, että maan eri osien kehittämistä pitäisi vahvistaa jatkossa. Vastuunottoa maan eri osien kehittämisestä odotetaan valtiolta, kunnilta ja maakunnilta. Tärkeimpinä keinoina elinvoimaisuuden vahvistamisessa kyselyyn vastaajat pitivät laadukkaita julkisia peruspalveluja, toimivaa liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuuria ja elinvoimaista yritystoimintaa. Vastaajien kannat luonnollisesti vaihtelivat jonkin verran mm. asuinpaikan, sukupuolen ja puoluekannan mukaan.

Taustaselvityksen on laatinut tutkijayhteisö e2 yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n ja Pellervon taloustutkimus PTT:n kanssa. Selvitys löytyy linkistä https://tem.fi/documents/1410877/3006448/aluepolitiikasta-elinvoimapolitiikkaan2018.pdf/0554ded9-278d-423c-b779-2d0a3f281ba7/aluepolitiikasta-elinvoimapolitiikkaan2018.pdf.pdf. Se julkistettiin ministeriön järjestämässä Uusi aluepolitiikka valtaa Vanhan -tilaisuudessa Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä 10. syyskuuta.

Samalla TEM julkisti Keskustelunavauksia alueiden Suomeen -julkaisunsa – linkki https://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-327-315-3. Raportti on mm. tutkimuslaitoksia, kuntia ja maakuntia edustavan asiantuntijaryhmän näkemyksistä koostettu yhteenveto. Raportti näkee uudistuvan aluepolitiikan mahdollistajina osallistuvat yhteisöt, alueelliselle osaamiselle perustuvan elinkeinoelämän, vahvan digi-infrastruktuurin ja tiedolla johtamisen. Tulevaa kehitystä peilattiin kahden skenaarion valossa. Ensimmäinen skenaario esittelee alueiden verkostomaisen Suomen, jossa elinvoimaa on erikokoisilla kaupunkiseuduilla ja maaseuduilla. Toisessa skenaariossa elinvoimaisuus on keskittynyt suurille kaupunkiseuduille. Keskeisinä nostoina aluepolitiikan uudistamiseen ministeriö korostaa alueen tarpeisiin perustuvaa kehittämistä, valtion roolia edellytysten luomisessa sekä vuorovaikutusta aluekehittämisen kokonaiskuvan ymmärtämiseksi. Lopuksi TEM toteaa, että kaikkien alueiden hyvinvointi ja menestys tulee mahdollistaa myös tulevaisuudessa. Tämä periaate maksimoi Suomen kilpailukyvyn.

Maakuntaohjelma keskeinen uudessakin laissa

Alue- ja elinvoimapolitiikassa on kyse siitä, miten esim. Etelä-Savon maakuntastrategian kärjet – metsä, ruoka, vesi – saadaan tuottamaan lisää hyvinvointia ja toimeentuloa kestävällä tavalla. Maakuntaohjelman tavoitteena on, että vetovoimainen Etelä-Savo tarjoaa ihmisille ja yrityksille elämisen edellytykset, kehittymisen mahdollisuudet, sujuvan arjen, upean ympäristön ja viihtymisen kirjon luonnonrauhasta maailmanluokan kulttuurielämyksiin.

Kohtaavatko kehittämisajatukset, tekijät, resurssit ja markkinat tuloksia tuottavalla tavalla? Maakunnan ja kuntien elinvoimastrategiat ovat Etelä-Savossa hyvin samansuuntaisia. Myös maakunnan ulkopuolella uskotaan esim. Savonlinnan kuitukampuksen, Saimaan alueen matkailun ja Mikkelin vesiosaamisen kehittämiseen.

EU:n aluepolitiikkarahoitus on merkittävä lisäpanos pohjoisen harvaan asutun alueen kehittämiseen. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat osallistuvat aktiivisesti Suomen kantojen valmisteluun EU:n tulevan neuvottelukierroksen alla, niin ministeriöiden virkamiesvalmistelun kuin poliittisen vaikuttamisen kanavia. Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous päivitti elokuun lopussa kantansa Suomen neuvottelutavoitteiden valmisteluun. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. harvaan asuttujen alueiden perustuen saaminen Itä- ja Pohjois-Suomeen ja pohjoisen harvan asutuksen erityistuen tason nosto Suomen liittymissopimusta vastaavalle tasolle.

Yhteistä viestiä viedään myös suoraan Brysseliin, ei vain vaatimuksina vaan myös osallistuen komission politiikkavalmisteluun. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto vietti 20-vuotisjuhlaansa syyskuun alussa. Brysselin yhteistyökumppaneille tarjottiin samalla tietoisku Elinkeinot murroksessa -pilottihankkeesta. 

Lisätietoa: Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040  540 5903