Suomalaiset ovat identiteetiltään hyvin samankaltaisia sukupuolesta, iästä, asuinpaikasta tai esimerkiksi poliittisesta kannasta riippumatta, kertoo Suomen kulttuurirahaston ja tutkijayhteisö e2:n tutkimus Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä. Suomalaisten identiteetit rakentuvat paitsi lähipiirin myös suomalaisuuden, äidinkielen, koulutuksen ja työn ympärille. Myös lähiympäristö, kotikunta ja maakunta ovat tärkeitä lähes kaikille, mutta toisaalta suomalaisten identiteettejä määrittävät laajasti myös pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus. Kansainvälisyys ja paikallisuus, globaali ja lokaali, eivät ole ristiriidassa keskenään.

Tutkimuksen mukaan vahva maakuntaidentiteetti on tärkeä osa ihmisen persoonaa. Eteläsavolaisilla asuinmaakunnan merkitys identiteetille on keskimääräistä korkeampi. 31 prosenttia eteläsavolaisista pitää nykyistä asuinmaakuntaansa erittäin tärkeänä ja 41 prosenttia jokseenkin tärkeänä. Osin maakuntien merkitys linkittyy heimoihin ja sukuun. Karjalaisten, savolaisten ja pohjalaisten heimojen arvioidaan olevan merkittäviä identiteetin lähteitä. 71 prosenttia niin eteläsavolaisista kuin pohjoissavolaisista samastuu savolaisten heimoon.

Tutkimusraportti Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä perustuu 6 398 henkilön antamiin vastauksiin. Taloustutkimus keräsi aineiston käyntihaastatteluin ja internetpaneelilla 5.10.2017–11.1.2018.

Analyysit ja tutkimusraportin on tehnyt e2. Suomen Kulttuurirahasto ja e2 ovat vastanneet yhdessä tutkimushankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta.

Linkki julkaisuun: http://e2.fi/publication/45

Lisätietoa: Ennakointoasiantuntija Hanna Kautiainen, puh. 044 770 0519