Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien EU-toimiston edustajat Kari Aalto, Jenna Huhtanen ja Tanja Lepistö kävivät Etelä-Savon maakuntaliitossa esittelemässä EU:ssa tällä hetkellä aktiivisesti esillä olevia asioita. Tapaamisessa keskusteltiin monipuolisesti Etelä-Savon edunvalvontatarpeista, EU:n komission ajankohtaisista aiheista ja niiden vaikutuksesta Etelä-Savoon ja hankerahoitukseen. 

Kuvassa ovat Jenna Huhtanen, Tanja Lepistö ja Kari Aalto EU-toimistolta Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtajan Jarkko Wuorisen kanssa. 

EU:n tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa

Yksi keskeisistä komission painopistelinjauksista on Green deal eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Euroopan komission käynnistämä Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on EU:n uusi kasvustrategia ja etenemissuunnitelma, jota noudattamalla EU:n talous on tarkoitus muuttaa kestäväksi. Tavoitteena on tehdä Euroopasta vuoteen 2050 mennessä maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Ohjelmassa esitellään konkreettisia keinoja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi, talouden piristämiseksi, ihmisten terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi sekä luonnon suojelemiseksi. Toimet kattavat kaikki talouden alat, erityisesti liikenteen, energian, maatalouden, rakennusalan sekä teräs-, sementti-, tekstiili- ja kemianteollisuuden ja tieto- ja viestintäteknologian. Muut komission painopistevalinnat liittyvät mm. ihmisten hyvinvointiin, digiaikaan sopeutumiseen, eurooppalaiseen elämäntapaan ja demokratiakehitykseen.

EU tulee jatkossa kohdentamaan merkittävästi budjettivarojaan vihreän talouden edistämiseen.  Mekanismiin on kytketty erilaisia rahoitusinstrumentteja kokoava InvestEU-kokonaisuus, jolla voidaan edistää ilmastotavoitteiden mukaisia investointeja, sekä uutena EU:n koheesiopolitiikan budjettiin esitetty oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transformation Fund eli JTF). Rahastosta tuettaisiin niitä alueita, joille vihreämpään talouteen siirtymisestä koituu erityistä taloudellista tai muuta taakkaa.

EU-toimiston vierailun aikana käytiin keskustelua vihreän kehityksen ohjelmasta ja JTF-rahaston käyttöönoton mahdollisista vaikutuksista Suomeen ja Etelä-Savoon. Komission esityksessä Suomelle olisi tulossa 165 miljoonan euron siivu uudesta rahastosta, ja sen käyttöön tulisi sitoa 1,5 – 3-kertainen summa Suomeen tulevasta rakennerahasto-ohjelman 7-vuotisesta rahoituskehyksestä. Komissio julkistaa helmikuussa maaraportissaan näkemyksensä siitä, miten sen mielestä Suomessa tulisi esitettyä asetusta soveltaa. Suomi täsmentää alustavaa myönteistä kantaansa myöhemmin, osana EU:n budjettia koskevaa kokonaisratkaisua. Etelä-Savon parhaillaan päivitettävään maakuntastrategiaan – Puhtaasti paras! – kärkinään metsä, ruoka ja vesi – vihreän kehityksen tavoitteet toki sopivat. Sen sijaan JTF-rahaston toimenpiteet eivät parhaalla mahdollisella tavalla näyttäisi soveltuvan Etelä-Savoon.

Euroopan unionin budjetista vuosille 2021-2027 syntynee jäsenmaiden yhteisymmärrys aikaisintaan loppuvuodesta, ja keskeisten koheesiopolitiikan eli alue- ja rakennepolitiikan asetusesitysten käsittely on edelleen kesken. Tulevan rakennerahastokauden valmistelu on silti Suomessa hyvässä vauhdissa. Työ- ja elinkeinoministeriön johtamassa prosessissa maakunnat, ministeriöt ja sidosryhmät valmistelevat Suomen rakennerahasto-ohjelmaa, johon sisältyy Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien erityishaasteisiin vastaava ohjelmaosio. Maakunnat etsivät myös yhteistä näkemystä ohjelmarahoituksen alueellisesta kohdentamisesta. Vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvän JTF-rahoituksen mukaantulo uutena elementtinä valmisteluun vaikuttanee sekä sisältöihin, rahoitukseen että valmisteluaikatauluun.

EU-toimiston väki tapasi myös maakunnan muita kehittäjiä ja hanketoimijoita ja sai ajankohtaista tietoa maakunnan omiin vahvuuksiin perustuvista älykkään erikoistumisen kärjistä, kuten EcoSairilan kestävän teollisuuden, kiertotalouden ja vedenpuhdistusteknologian kehitysympäristöstä Mikkelissä, Savonlinnan metsä- ja puuosaamisen kampuksesta ja maakunnan kestävän ruokajärjestelmän ja ruokaturvallisuuden edistämisestä. Keskusteluissa sivuttiin myös mm. harvaan asutun Itä-Suomen saavutettavuutta, matkailua, ihmisten hyvinvointia sekä Kaakkois-Suomen ja Venäjän alueiden välistä yhteistyötä.

Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, p. 040 540 5903