Tietopalvelu

Saimaa-ilmiö opintomatkalla ja verkostoitumassa

Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen (ECoC) ytimessä on paikallisen ja kansainvälisen ulottuvuuden yhdistäminen. Hakukirjaa ja koko kulttuuripääkaupunkihakuun liittyvää ohjelmaa rakennettaessa tärkeimmäksi pohdinnaksi nousee kysymys siitä, mitä Saimaa-ilmiö voi opettaa muulle Euroopalle ja maailmalle. 

Tavoitteena on, että monipuolisen kehittämistyön ja ohjelmatarjonnan avulla vierailijat voivat löytää Itä-Suomen järviluonnosta, kaupungeista ja kylistä oman Eurooppaansa. Hankkeen nimissä on tarkoitus myös juurruttaa kulttuurin asemaa ja roolia osaksi Itä-Suomen maakuntien ja kaupunkien strategista kehittämistä.

Yhteisissä tapahtumissa eri puolilla Eurooppaa pääsee käymään keskustelua aikaisempien, tämän hetkisten sekä tulevien ECoC -kaupunkien kanssa. Usein puhutaan ECoC -perheestä ja siltä näillä matkoilla todella tuntuu. Neuvoja, vinkkejä ja yhteisiä projekteja työstetään avoimessa ja kannustavassa hengessä.

Materassa syvennyttiin matkailun ja luovan yritystoiminnan tuomiin mahdollisuuksiin

Saimaa-ilmiö vieraili lokakuun lopulla Italiassa, jossa Matera toimii parhaillaan Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Kolmen päivän ajan työstettiin useiden ECoC -kaupunkien sisältöjä matkailun ja luovan yrittäjyyden näkökulmasta työpajoin, vierailuin sekä ArtLab -seminaarin avulla. Osalla mukana olleista tahoista kulttuuripääkaupunkivuosi oli tekeillä, osa työsti jo päättyneen hankkeen perintöä ja osa valmisteli ensimmäisen vaiheen hakukirjaa.


Työpajassa Materassa pohdittiin, että miten häpeä näkyy kaupunkien arkkitehtuurissa.

Kulttuuripääkaupunkina toimiminen on usean vuoden prosessi, jolla tähdätään jatkuvuuteen. Innostavat esimerkit mm. Leeuwardenista, Košicesta, Timisoarasta, Kaunasista ja Rijekasta toivat Itä-Suomen yhteisen Saimaa-ilmiönkin ideointiin uutta perspektiiviä ja kutkuttavaa innostusta.

Tartossa ja Narvassa oppia ammentamassa


Tarton kaupunki Virossa on kulttuuripääkaupunkivuoden valmisteluissaan loppusuoralla.

Marraskuussa Saimaa-ilmiö matkasi Viroon, jossa isännöidään Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta 2024. Tutustuimme matkalla sekä tittelin voittaneeseen Tarttoon, että täpärästi toiselle sijalle jääneeseen Narvaan. Mukana matkassa oli hankkeen tiimin jäsenten lisäksi monipuolinen joukko alueen kulttuuritoimijoiden ja viestinnän edustajia. Saimme kuulla kaksi hyvin erilaista tarinaa, joista Saimaa-ilmiöllä on paljon opittavaa. Tarton kokonaisuus vakuutti ammattimaisella ja erinomaisesti organisoidulla otteellaan.


Saimaa-ilmiön matkalaiset kuuntelevat, miten Narvan kaupunki valmistautui kulttuuripääkaupungin ykkösvaiheen hakuun.

Narvan haussa vaikutuksen teki rosoisuus, rohkeus sekä inhimillisyys. Huomionarvoista oli sekin, että jo valmisteluvaiheessa Narvan matkailu kasvoi n. 23%. Yhteisen ohjelman muodostaminen oli molemmilla alueilla laajentanut yhteistyöverkostoja ja saanut aikaan suurta innostusta ja sitoutumista toimijoissa.

Saimaa-ilmiön ilmiömäisiä on jo kaksikymmentä

Marraskuun alussa juhlistimme Saimaa-ilmiön ilmiömäisiä  Mikkelissä järjestelyssä Rakkaudesta kirjallisuuteen -tilaisuudessa. Meidän ilmiömäisiämme on jo yhteensä kaksikymmentä, kun joukko kasvoi marraskuussa neljällä uudella Järvi-Suomen tarinan tekijällä.


Erkki Liikanen, Tuuli Vainio, Antti Heikkinen ja Sirpa Kähkönen tekevät kulttuurin puolella työtä, joka vie Saimaa-ilmiötä eteenpäin. 

Erkki Liikanen

Erkki Liikanen on pitkäaikainen yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka sydäntä lähellä ovat Saimaa ja Järvi-Suomen tarina. Liikanen on kuvannut Järvi-Suomea yhdeksi Suomen valttikorteista maailmalla.

Liikasen mukaan Itä-Suomen maakuntien ei pidä kilpailla toisiaan vastaan, vaan löytää yhdistäviä tekijöitä. Kulttuuri ja kulttuuripääkaupunkistatuksen hakeminen Savonlinnalle on juuri tällainen yhdistävä tekijä. Liikanen olikin ensimmäisten joukossa antamassa tukensa statuksen hakemiselle Savonlinnaan vuodelle 2026 ja sen hyväksi tehtävälle itäsuomalaiselle yhteistyölle.

Liikasen laaja-alainen kulttuurin tuntemus ja ymmärrys yhdistettynä vankkumattomaan saimaalaisuuteen antavat itäsuomalaisille toimijoille juuri sen ilmiömäisen tuen, jota kulttuuripääkaupunkihaku tarvitseekin.

Tuuli Vainio

Tuuli Vainio on omalla positiivisella otteellaan ja aktiivisuudellaan luonut mikkeliläisen ilmiön, Facebookissa toimivan Miun vanha Mikkeli -ryhmän. Nykyiset ja entiset mikkeliläiset kohtaavat ryhmässä ja jopa oikeassakin elämässä jakaen yhteisiä muistoja ja vanhoja valokuvia. Ryhmä yhdistää ihmisiä, joita elämän polku on kuljettanut Mikkelistä eri puolille maata tai jopa maailmaa kaupungin nykyisiin asukkaisiin.Vainion perustama ryhmä on hyvä esimerkki nykypäivän yhteisöllisyydestä, jonka sosiaalinen media mahdollistaa. Vainio on onnistunut pitämään ryhmässä yllä myönteistä henkeä ja ilmapiiriä, mitä tässä ajassa ja myös Saimaa-ilmiön hengessä kaivataan.

Antti Heikkinen

Nilsiäläinen kirjailija, toimittaja ja teatterintekijä Antti Heikkinen kuvaa teoksissaan maaseudun ihmisiä hersyvää Savon murretta käyttäen. Esiintyjänä ja puhujana Heikkinen on yleisönsä ottava humoristi, joka puhuu vakavaa asiaa ja tuo aina ylpeydellä savolaiset juurensa esiin. Romaaniensa lisäksi hän on kirjoittanut muun muassa kolmen itäisen Suomen merkkimiehen, Juice Leskisen, Heikki Turusen ja Jaakko Tepon elämäkerrat.

Sirpa Kähkönen

Kuopiolaissyntyinen kirjailija Sirpa Kähkönen on tuonut itäistä Suomea esiin muun muassa Kuopio-sarjassaan, jossa hän kuvaa historian kipeitä tapahtumia yksittäisten ihmisten kautta. Kähkönen tekee merkittävää työtä suomalaisten kirjailijoiden puolestapuhujana.

Hän on Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja ja toiminut aiemmin myös kirjailijoiden sananvapausjärjestön, Suomen PENin puheenjohtajana. Moninkertaisesti palkittu kirjailija sai vuonna 2018 Åbo Akademin kunniatohtorin arvonimen tunnustuksena kirjallisesta työstään.

Yhteistyörihmasto kasvaa ja vahvistuu Itä-Suomessa!

Saimaa-ilmiö kutsuu alueen toimijoita liittymään yhteiseen rihmastoon, jossa oman toimijaverkoston lisäksi haastetaan ideoimaan yhteistyötä muiden toimijoiden, verkostojen ja toimialojen kanssa. Rihmaston tavoitteena on, että näennäisen kaukaiset ja toisiinsa liittymättömätkin asiat voivat kytkeytyä Saimaa-ilmiön kautta yhteen. Avoimen haun kautta on vastaanotettu jo yhteydenottoja kymmeniltä toimijoilta. Ideoiden ja yhteistyökuvioiden kehittäminen jatkuu marraskuussa yleisölle avoimien tilaisuuksien järjestämisellä eri puolilla Itä-Suomea (tarkemmat tiedot tilaisuuksista löytyvät tapahtumakalenterista).

Yhtenä osana kokonaisuutta pyritään muodostamaan Itä-Suomen alueelle myös uusia yhteistyötiimejä. Hanke on kutsunut koolle jo Itä-Suomen alueen ammattiorkesterit, museot, liikunnan aluejärjestöt, lastenkulttuuriverkoston sekä teatterit, jotka suunnittelevat ja ideoivat omalta osaltaan kulttuuripääkaupungin hakukirjaan liittyviä sisältöjä.

Lehtijuttuja:

https://ita-savo.fi/uutiset/kulttuuri-ja-viihde/747173b2-696d-49b5-819b-37184168f1b9

https://ita-savo.fi/uutiset/urheilu/f7d0763a-d42f-44a2-8baa-edcc037d249e?fbclid=IwAR0D6GQBDDeobT8Zfr8T2mtiRe4qpL0S0k2k0EYmknkvv41Mo9P5TE--3No

https://lansi-savo.fi/uutiset/kulttuuri-ja-viihde/66873c70-7317-4d3f-8f7a-3da3b43c9450?fbclid=IwAR3oyPfGPGtIX79Pdua-Ry2f2Mpcw_i1uEHW_xgi7Mbrr5qfmxDrwiAEbyQ

Anu-Anette Varho
Hankekoordinaattori, Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hanke

Hanketta on rahoitettu EU:n aluekehitysrahastosta ja rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.
Lisätietoja: Hankekoordinaattori Anu-Anette Varho, puh. 040 548 4658, anu-anette.varho(at)esavo.fi

SISÄLLYSLUETTELO