Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen haluaa nuoret mukaan päättämään asioista.

Tilastokeskuksen 16.11.2018 julkistama väestöennuste herätti viimeinkin suomalaiset keskustelemaan siitä, mikä on maamme tulevaisuus. Ennusteen mukaan Suomen väkiluku kasvaisi vuoteen 2035 asti. Sekin toteutuisi maahanmuuton ansiota. Vuoden 2035 jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun.

Julkisen keskustelun päähuomio on oikeutetusti kiinnittynyt luonnollisen väestönkasvun hiipumiseen. Tämä tarkoittaa yksikertaiseksi sitä, että Suomessa ihmisiä kuolee enemmän kuin lapsia syntyy.

Itä-Suomen tilanne huolestuttava

Erityisesti väestön väheneminen näkyy Itä-Suomessa. Viidessä Itä-Suomen maakunnassa (Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala) väestön luonnollista vähenemisestä oli lokakuun loppuun mennessä lähes 3500 henkilöä. Maan sisäinen muuttoliike ja sen myötä väestön keskittyminen muutamiin maakuntiin, erityisesti Uudellemaalle, tuo lisähaasteen itäisen Suomen kehitykselle.

Aleneviin syntyvyyslukuihin on tartuttu vaalien alla hanakasti. Keskustelussa on saavutettu yksimielisyys ainakin siitä, ettei ole yhtä helppoa ratkaisua syntyvyyden kasvuun kääntämiseen. Poliitikkojen puheista voisi myös päätellä, että seuraavista eduskuntavaaleista voisi tulla perhevaalit ja laajemmin väestövaalit.

Lapsiystävällistä asennetta ja perhepolitiikkaa

Laaja yksimielisyys näyttää vallitsevan myös siitä, että lasten hankkiminen on hyvin henkilökohtainen päätös. Ketään ei pidä syyllistää syntyvyyden vähenemisestä. Yhteiskunta voi välillisesti tukea ja kannustaa nuoria lasten hankkimiseen. Lapsiystävällisempään asenneilmastoon voi jokainen vaikuttaa.

Suomessa tarvitaan laaja-alaista ja vastuullista perhepolitiikkaa. Perhepolitiikka on keskeinen osa kestävää väestöpolitiikkaa ja koko yhteiskunnan kestävää kehitystä. Oikeiden keinojen löytämiseksi on kuunneltava nimenomaan lapsiperheitä ja nuoria, jotka suunnittelevat perheen perustamista.

Edessä on laaja perhepolitiikan uudistus. On huolehdittava oikeudenmukaisesti kaikkien väestö- ja ikäryhmien hyvinvoinnista työssäkäyvien osuuden supistuessa ja vanhempien ikäluokkien hoivatarpeen kasvaessa.

Perhebarometrin viestit

Väestöliiton 26.11.2018 julkistama perhebarometri antaa tuoretta tietoa perheiden odotuksista. Perhebarometrin keskeinen viesti on inhimillisyyden korostaminen. Vastaajat nostivat politiikan ja talouden rinnalle perheen ihmissuhteet. Arvostamme lähisuhteita, lasten hoivaamista ja kasvattamista.

Perhebarometrin keskeisimmät viestit poliitikoille ovat nykyistä joustavampi työelämän ja perheen yhteensovittaminen ja tuki köyhille lapsiperheille.

Nuoret mukaan päätöksentekoon

Nuorten keskuudessa on herännyt aito huoli ympäristöstä. Nuoret kantavat yhä enemmän huolta siitä, kannattaako lapsia synnyttää maailmaan, jossa näkyvissä on valtavia ilmasto- ja muita ympäristöriskejä.

Nuoret tarvitaan mukaan päättämään. Tarvitaan suoraa keskustelua nuorten kanssa, jotta me nykyiset päättäjät ymmärtäisimme, mitä tulevaisuuteen liittyviä uhkia nuoret näkevät. Ei riitä, että päätöksenteossa nuorten huolet otetaan huomioon.

Lapsiperheet huomioon maakunta- ja sote-uudistuksessa

Maakunta- ja sote-uudistus tukee omalta osaltaan perheitä. Lapsia ja lapsiperheitä tukevat palvelut on järjestettävä ja tuotettava siten, että ne tunnetaan ja niitä osataan käyttää. Ongelmia kohtaaville perheille on järjestettävä tukea nopeasti. Yhteiskunnan on kyettävä vastaamaan vanhempien kokemaan henkiseen ja taloudelliseen riittämättömyyden tunteeseen. On myös pyrittävä ratkomaan lapsettomuuden taustalla olevia ongelmia.

Artikkeli on julkaistu 29.11. Savon Sanomissa otsikolla Torstaivieras.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.