Tietopalvelu

Asetus määrittelee pääväylien palvelutason maanteillä ja rautateillä

Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut asetuksen pääväylistä ja niiden palvelutasoista 21. marraskuuta 2018. Asetus tulee voimaan 1. tammikuuta 2019. Pääväyliksi valittiin maantiet ja rautatiet nykyisten ja ennustettujen liikennemäärien perusteella.

Liikennemäärien kehittymistä seurataan ja asetusta päivitetään tarpeen mukaan. Liikennemäärien lisäksi on huomioitu alueellinen saavutettavuus ja kansainväliset yhteydet.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan valmistelun aikana saadut arvokkaat kommentit on otettu valmistelussa huomioon.

- Pääväylät palvelevat erityisesti pitkien etäisyyksien työmatkaliikennettä ja elinkeinoelämän tavarakuljetuksia. Pitkien matkojen Suomessa näistä väylistä huolehtiminen on erityisen tärkeää niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteen sujuvuuden vuoksi”, Berner jatkaa.

Viisi faktaa asetuksesta:

  1. Pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat. Kaikki maakuntakeskukset ovat näiden valtion maanteiden ja rautateiden pääväylien varrella. Väylät ilmenevät kuvassa olevasta kartasta.
  2. Maanteistä pääväyliksi määriteltiin tiet, joilla kulki henkilöautoja yli 6 000 vuorokaudessa ja raskaan liikenteen autoja yli 600 vuorokaudessa.
  3. Rautateiden pääväylillä matkustaa yli 1,5 miljoonaa henkilöä vuodessa tai ennusteissa vähintään miljoona matkaa vuodessa. Tavaraliikenteen pääväylillä kuljetuksia on vähintään kaksi (2) miljoonaa tonnia vuodessa.
  4. Pääväylät ovat nopeimpia. Maanteillä nopeusrajoitus pääosin vähintään 80 km/h ja moottoriteillä pääosin 120 km/h. Henkilöliikenteen rautateillä nopeus pääsääntöisesti 120 km/h ja tavaraliikenteessä 80 km/h.
  5. Pääväylien ympärivuotinen korkeatasoinen kunnossapito asetetaan etusijalle.

Miten lausunnot huomioitiin?

Asetusluonnos oli lausuntokierroksella elo-syyskuussa 2018. Lausuntoja annettiin runsaasti, myös Itä-Suomen maakunnat antoivat ministeriölle lausunnon jatkovalmistelua varten. 

Monilla maakunnilla oli huoli siitä, että oman seudun väyliä jää asetuksen ulkopuolelle ja siksi vaille investointeja. Huoli on LVM:n mukaan aiheeton, sillä asetuksella ei päätetä investoinneista. Väyläverkoston investoinneista ja kehittämisestä päätetään tulevalla hallituskaudella valmistuvassa 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, ei nyt annettavassa asetuksessa. Kunnossapidon tasosta maantieverkolla säädetään myös uudistetussa maantielaissa.

SISÄLLYSLUETTELO