Osallisuuskoordinaattori Eveliina Pekkanen pohtii osallisuuden tarkoitusta

Osallisuus on käsitteenä hyvin laaja ja moniulotteinen, ja sitä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta ja monessa eri asiayhteydessä. Osallisuuden vastakohtina ymmärretään usein eriarvoisuuden lisääntyminen ja syrjäytyminen eli osattomuus.

Demokratian näkökulmasta osallistuminen ja osallisuus edellyttävät kansalaiselta sitä, että hänellä on kykyä ja voimia vaikuttaa esimerkiksi äänestämällä ja näin käyttää oikeuttaan vaikuttaa. Sosiaalinen osallisuus on siis lähtökohtana myös demokraattiseen vaikuttamiseen. Edustuksellisen demokratian lisäksi kansalaisten tulisi voida vaikuttaa vahvasti jokapäiväiseen elämäänsä.

Maakuntauudistuksen yhteydessä puhutaankin enemmän osallistumisesta, joka tarkoittaa sitä, että kansalaisille, asukkaille, kuntalaisille on luotu edellytykset osallistua ja heidät otetaan aidosti mukaan tekemään asioita. Onnistuessaan tämä vaatii reflektiota ja jatkuvaa arviointia. On hyvä muistaa, että uuden Etelä-Savon maakunnan strategian keskiössä on ihminen.

Osallisuus on noussut suosituksi sanaksi monessa yhteydessä. En pidä ollenkaan huonona, että osallisuus on lähes muotisana erilaisissa ohjelmissa ja strategioissa. On tärkeää, että osallisuuden edistämisen merkitys on tunnistettu. Esimerkiksi Etelä-Savon maakuntaohjelmassa 2018-2021 osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen on nostettu yhdeksi päätavoitteeksi.  

Osallisuutta kehitetään Etelä-Savon kärkihankkeissa 

Etelä-Savossa toteutuvissa kärkihankkeissa ja ohjelmissa osallisuuden eri muodot ovat olleet yksi kehittämisen kärki. Tällaisia hankkeita ja ohjelmia ovat muun muassa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE, alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma, OSSI-hanke ikäihmiset ja OTE -Osatyökykyisille tie työelämään.

Etelä-Savon alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman yhdeksi painopistealueeksi on nostettu osallisuus, yhteisöllisyys ja turvallisuus. Järjestöjen rooli osallisuuden edistäjänä tunnistetaan, ja maakuntaan ollaan perustamassa järjestöjen neuvottelukuntaa. Olennaista on kuitenkin huolehtia, ettei osallisuus jää vaan kauniiksi sanoiksi asiakirjoissa ja strategioissa, vaan se ohjaa toimintaamme läpileikkaavasti.  Meidän on myös osattava hyödyntää ja tunnistaa maakunnassamme jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Samoin muualla kehitetyistä käytännöistä voimme soveltaa parhaat omaan toimintaamme.

Viestinnän ja osallisuuden läheinen yhteys on kiistaton myös uuden maakunnan osallisuuden mallia luotaessa. Selkeä kieli ja asioista tiedottaminen kansalaisten kanavissa on oleellista, kun tavoitellaan aitoa kumppanuutta. Asioiden tulee olla riittävän ymmärrettäviä, jotta kansalainen, asukas, kuntalainen, asiakas voi aidosti valita oman kantansa eri vaihtoehtojen välillä.

Erilaisille ryhmille etsitään sopivat osallistumismahdollisuudet

Erilaisten kansalaisten tueksi on mietittävä erilaiset osallistumisen keinot. Lapsille ja nuorille eivät välttämättä sovi aikuisten maailmasta kopioidut mallit. Ikäihmiset, erilaiset vähemmistön edustajat ja osatyökykyiset saavat äänensä kuuluviin paremmin, kun osallistumisen foorumit on mietitty myös heidän lähtökohdistaan. Etelä-Savossa Nuoret vaikuttajat -konseptia on kehitetty nuorten lähtökohdista, ja siinä pyritään paljon laajempaan vaikuttamisryhmään kuin pelkästään edustuksellisten nuorisovaltuustojen perustamiseen ja toiminnan tehostamiseen, jonka vahvistaminen Etelä-Savossa sekin on toki tärkeää. LAPE-hankkeessa kehitettyä nuorten vaikuttamisen mallia voitaneen soveltuvin osin käyttää myös pohdittaessa muiden kansalaisten osallisuuden edistämistä.

Asenteen muutos on monissa asioissa avain onnistumiseen, ja huolellisesti mietityt rakenteet tukevat ja mahdollistavat ajattelutavan muutosta myös osallisuuden suhteen. Osallistamisesta ja osallisuudesta onkin tultava vakiintunut osa työtämme – olemme sitten virkamiehiä, luottamushenkilöitä tai palveluntarjoajia. Osallisuutta pitää johtaa, osallisuuden onnistumista pitää seurata ja arvioida. Osallisuuden on oltava jokaisen maakunnan eteen työskentelevän asenteessa.

Eteläsavolaisesta mallista tulee meille paras

Etelä-Savon maakunnan osallisuusohjelma on valmisteilla ja tavoitteena on, että maakunnassamme on ensimmäinen valmis osallisuusohjelma toukokuussa 2019. Osallisuusmalli on tällöin mietitty toimivaksi ja meidän maakuntaamme sopivaksi.

Meneillään olevassa muutostilanteessa on mahtava tilaisuus katsoa peiliin ja samalla eteenpäin osallisuuden näkökulmasta. Maakunta- ja sote-uudistus on kannustanut eri organisaatioiden työntekijöitä miettimään yhdessä aidon osallistumisen tuomia mahdollisuuksia.

Laki asettaa tietyt ehdot osallistamisesta, mutta maakunnalla on loppujen lopuksi melko suuri vapaus miettiä oman maakunnan malli. Tehdään siitä hyvä ja muistetaan, että osallisuus koskee meitä kaikkia.

Eveliina Pekkanen
Osallisuuskoordinaattori

Osallisuusseminaari pidetään 29.11.2018 yhdessä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä -verkostoprojektin alueellisen tilaisuuden kanssa. Ennakkokutsu seminaarista on lähtenyt, ja tarkempi ohjelma ilmoittautumislinkkeineen tulee lähiaikoina.