Ovatko elinvoima- ja ilmastoasiat yksi kokonaisuus?

Viime aikoina on ollut kaksi tärkeää puheenaihetta. On puhuttu Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen elinvoimasta sekä ilmastonmuutoksesta. Elinvoima- ja ilmastotavoitteista keskustellaan perinteisesti erillään, vaikka niiden pitäisi muodostaa yksi kokonaisuus. Ilmastotalkoot kannattaisi aloittaa kehittämällä ympäristötietopalvelu osaksi muuta aluekehitys- ja elinvoimatietoa. Se olisi merkittävä ympäristöteko.

Väestökehitys ja muut Etelä-Savon ja Itä-Suomen kehityksen ja elinvoimaisuuden faktat ovat tiedossa. Tiedossa on myös tarve yhteisestä tahtotilasta, Itä-Suomi missiosta, mutta myös siitä, että kunta- ja maakuntatasolla jostain pitäisi pystyä luopumaan yhteisten tavoitteiden eteen.

Ilmastotavoitteet, aluekehitys ja elinvoima kulkevat usein käsi kädessä. Ne eivät suinkaan ole aina ristiriidassa toistensa kanssa, vaan päinvastoin luovat uutta yritystoimintaa, työtä ja elinvoimaa. Tavoitteet edellyttävät kuitenkin toimintatapojen ja kulutustottumusten muuttamista. Esimerkiksi pyöräilyn lisääminen kaupungeissa lisää asukkaiden hyvinvointia ja on samalla ilmastoteko. Mikkelin osalta suunnitelmakin on valmiina.

Luonnonvara- ja ympäristötietoa tuotetaan monella eri taholla

Hajanainen ja sektoroitunut luonnonvara- ja ympäristötieto ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla maakunnan elinvoiman, seurannan ja ennakoinnin tukena ilmastotiedosta puhumattakaan. Tietoa ja tiedon tuottajia on useita: Tilastokeskus, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen metsäkeskus ja –hallitus, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, maakuntaliitot ja kunnat, mutta tehtäväjako ja tietopalvelun kokonaisuuden koordinointi ja kehittäminen ovat puutteellisia.

Maakuntauudistuksen myötä syntyy uusi ympäristötiedon tuotantotaso – maakuntataso. Samassa yhteydessä tulisi varmistaa selkeät yhteiset pelisäännöt ja vastuutahot valtio (Luova)-maakunta-kuntatason tiedon tuottamiselle ja tietopalvelulle: mitä tietoa kukin taso tuottaa ja missä formaatissa? Tietopalvelu pitää myös integroida muuhun elinvoima- ja aluekehitystietoon ja indikaattoreihin.

Ympäristötietopalveluun on kuitenkin syytä panostaa maakuntauudistuksesta riippumatta. Bruttokansantuoteindikaattorin rinnalle tarvitaan uusia ja selkeitä kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin indikaattoreita. Haasteena on alueellinen tietotuotanto sekä vertailukelpoisen hyvänlaatuisen ja luotettavan aluetiedon sujuva saatavuus.

Nopeasti lisääntyvä tieto on digiajan kultaa ja kehitystä voi hyödyntää myös ympäristötietopalvelun kehittämiseen. Tuoreen uutisen mukaan suomalaisen Upright-yrityksen laskentamalli laskee jo yritysten vaikutusta mm. ympäristöön, terveyteen, yhteiskuntaan ja tietoon. Pisteet lasketaan hakemalla syy-seuraus-suhteita tekoälyn avulla 80 miljoonan tieteellisen artikkelin tietokannasta. Ensimmäistä julkista versiota laskentamallista ollaan nyt julkaisemassa. Tavoitteena on aloittaa globaali joukkoistettu mallin kehitys, johon jokainen halukas voi osallistua (HS 19.10.).

Jarmo Vauhkonen
Aluesuunnittelujohtaja
Etelä-Savon maakuntaliitto