Euroopan unioinin komission ehdotus monivuotiseksi budjettiraamiksi vuoden 2020 jälkeen julkistetaan 2. toukokuuta, ja toukokuun lopulla on luvassa ensimmäiset asetusehdotukset mm. aluepolitiikan sisällöistä. Vaikka talouden reunaehdot ovat haastavat, näkymät ovat parhaimmillaan lupaavat. Aluepolitiikan rahoitusta joudutaan EU-tasolla leikkaamaan, mutta esimerkiksi pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistarpeet ymmärretään. Suomen hallitus on täsmentänyt EU-linjauksiaan, ja maakunnat jatkavat aktiivista vaikuttamistyötään sekä kotimaan että EU:n valmistelun suuntaan.

EU:n komission ehdotus monivuotiseksi budjettiraamiksi vuoden 2020 jälkeen julkistetaan 2. toukokuuta, ja toukokuun lopulla on luvassa ensimmäiset asetusehdotukset mm. aluepolitiikan sisällöistä. EU:n kunnianhimoisena tavoitteena on saada jäsenmaiden hallitusten yhteinen näkemys talouden ja toiminnan päälinjoista jo keväällä 2019, mutta oletettavasti neuvottelut venyvät Suomen puheenjohtajuuskaudelle vuoden 2019 loppupuoliskolle.

Talouden reunaehdot ovat haastavat. Brexitin aiheuttama budjettivaje – 12 mrd euroa/vuosi – hoidettaneen osittain leikkauksin, osittain lisärahalla. Kun budjettiin on lisäksi tulossa uusia menoja esimerkiksi turvallisuus-, maahanmuutto- ja ilmastonmuutosasioissa, perinteisiltä suurilta politiikkalohkoilta kuten alue- ja rakennepolitiikasta ja maatalouspolitiikasta leikataan.

Ratkaisevaa on, kuinka paljon leikataan ja miten. Kasvusta ja kilpailukyvystä vastaavan komissaarin Jyrki Kataisen kabinetissa on väläytelty 12 prosentin leikkaustarvetta aluepolitiikan ja maatalouden rahoihin.  Aluekomissaari Cretun kabinetissa kipurajana pidetään kymmentä prosenttia. Se mahdollistaisi aluepolitiikan kaikille alueille, mikä on kaikkien jäsenmaiden tavoitteena. Se mahdollistaisi myös meille tärkeän pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityiskohtelun jatkumisen.

Komission aluepolitiikan pääosasto haluaisi hoitaa leikkaukset siirtämällä rahoituksen painopistettä suurimmilta nettosaajilta nettomaksajamaiden suuntaan. Itäisen Keski-Euroopan maiden kehitys on edennyt aimo harppauksin koheesiotukien varassa, ja nyt olisikin perusteltua alentaa näiden maiden huomattavan korkeita tukiprosentteja sekä vähentää investointirahoitusta, kun suurimmat hankkeet on jo toteutettu.

Suomen hallitus on täsmentänyt EU-linjauksiaan talven ja kevään kuluessa. Suomi tavoittelee koheesiopolitiikkaa koko unionin alueelle, korkeaa rahoitussaantoa maatalouteen ja koheesiopolitiikkaan sekä Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman huomioimista. Suomi korostaa arktisuutta, Venäjän rajaa ja Itämeren aluetta. Suomi myös joustaa budjetin osalta, jos rahoitussaantomme sitä edellyttää.

Ilahduttavasti pohjoisten alueiden erityiskohtelun jatkaminen oli jo listattu EU-maiden hallituksia edustavan yleisten asioiden neuvoston parin viikon takaisiin päätelmiin.

Maakunnat ovat jo pitkään tehneet vaikuttamistyötä tulevan budjettikauden valmisteluun. Itä- ja Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueiden OECD:ltä tilaama tutkimus pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) kehityspotentiaalista ja haasteista julkistettiin Brysselissä maaliskuussa 2017. NSPA-verkostona olemme käyneet jatkuvaa dialogia komission, parlamentin ja alueiden komitean kanssa, ja NSPA onkin saavuttanut arvostetun aseman keskustelu- ja sparrauskumppanina. Kotimaassa yhteistyö ja maakuntien edun ajaminen erityisesti aluekehityksestä vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon on jatkuvaa.

Tuleva maakuntauudistus on EU:n jäsenmailtaan peräänkuuluttama merkittävä rakenneuudistus, joka parhaimmillaan virtaviivaistaa koheesiopolitiikan ja muiden EU-politiikkojen toimeenpanoa ja yhteensovittamista ja lisää EU-toimien vaikuttavuutta.  Koheesiopolitiikka kaikille alueille ulottuvana on myös uusien maakuntien kannalta todella merkittävä työkalu.

Tulevaisuuden näkymät ovat lupaavat mutta haasteelliset. Tuleepa komissiolta vapun jälkeen millainen ehdotus tahansa, työ Suomen kannalta parhaan mahdollisen neuvottelutuloksen saamiseksi jatkuu ja tahti kiihtyy. Meillä tämä tarkoittaa eritoten Itä- ja Pohjois-Suomen tiivistä yhteistyötä, jossa maakuntien apuna on yhteinen EU-toimistomme Brysselissä. Komission ehdotusta pureksitaan 3.-4. toukokuuta tuoreeltaan Ruotsin Jämtland-Härjedalenissa pidettävässä NSPA-foorumissa.

Lisätietoja: Riitta Koskinen, p. 040 540 59 03